Hyvää Joulua!!!

Hyvää Joulua kaikille!!! Itsekin junassa matkalla viettämään joulua kotiin. Vielä matkaa jäljellä noin 5 tuntia... Eli pääsee heti syömään kinkkua mahan täyteen :)

Novgorod

Sunnuntaina oli vuorossa reissu Novgoridiin. Novgorodi sijaitsee noin 180 km Pietarista etelään ja sen sekoittaa helposti Nizni Novgorodiin, joka sijaitsee noin 300 km Moskovasta itään. Reissuun lähtivät minä, tyttöystäväni, tuutori, hänen poikaystävänsä ja kolme heidän kaveriaan.

Matka alkoi metroasema Prospekt Bolshenikovilta, josta tuurorini yhdessä poikaystävänsä kanssa noutivat meidät henkilöautolla. Sitten matka jatkui pitkin Moskovskovo Shossea kohti Novgorodia. Oli hienoa päästä näkemään ja kokemaan liikennekulttuuria myös Pietarin ulkopuolella. Oikeastaan Suomeen verrattuna ei suuria eroja ollut. Ainoastaan asiat, että rekkoja oli liikkeellä todella paljon enemmän kuin Suomessa ja se että teiden varsilla oli miliisiasemia, pistivät eniten silmään. Myös se että ohituskaistoja oli moottoritien jälkeen tosi usein, pisti meikäläisen silmään. Menomatka oli mielestäni mielenkiintoisempi kuin tulomatka, koska tulomatkalla oli jo pimeää ja loskaa oli joka puolella ja näkyvyys huono.

Samoin myös matkan varrella sijaitsevat kylät olivat mielenkiintoista katsottavaa. Suurin osa taloista oli vanhoja ja näyttivät olevan remontin tarpeessa mutta myös joitain aivan uuden näköisiä taloja oli siellä täällä.

Itse Novgorodissa suuntasimme aluksi "puu/käsityöläismuseoon". Se on ulkoilma museo, jossa on isolla alueella paljon erilaisia puisia vanhoja taloja ja puisia kirkkoja. Talot olivat hyvin pitkälle samanlaisia kuin Suomessakin oli sata vuotta sitten ollut mutta kirkkojen katot erosivat hyvinkin paljon Suomalaisista. Katot olivat tehty päreistä niinkuin Suomessakin mutta erona oli se, että ne olivat sipulin muotoisia. Enpä ole tuollaisiin Suomessa törmännyt. Ylipäätään voi sanoa, että kaikki oli paljon koristeellisempaa kuin Suomessa. Lisäksi museossa joimme kahvilassa "hunajaolutta". Olut oli ihan hyvää ja se lämmitettiin haaleaksi ennen tarjoilua. Kannattaa kokeilla, jos on mahdollisuus!

Museon jälkeen menimme käymään vanhassa Kremlissä, joka sijaitsee Novgorodin keskustan lähettyvillä/keskustassa. Siellä sijaitsee muun muassa ikuinen tuli ja Sofian kirkko. Ikävä kyllä siellä oli myös laajahko rakennustyömaa menossa mikä hiukan sotki paikan tunnelmaa. Täälläkin kävimme kahvilassa ja maistoimme venäläistä juomaa nimeltä "Medovuha". Juoma on mehunkaltaista mutta alkoholia siinä on noin 7 % ja maistuu melkein simalle. Ihan hyvää oli!

Kremlin jälkeen kävimme vielä syömässä paikallisessa kahvilassa, jossa söimme pihviä ja ranskalaisilla sekä makkaraleipää. Voin sanoa, että oli todella maukasta. Lisäksi joimme englannista peräisin olevaa juomaa nimeltä El (Эль). Se on kaljan kaltaista juomaa mutta maistuu vähän kitkerämmälle ja siinä on vahvempi jälkimaku. Tummuusasteita löytyy kolmea erilaista ja me tilasimme vaaleinta ja keskimmäistä lajia. Maistamisen arvoinen juoma. Ikävä kyllä sitä ei vissiin Pietarista saa. Ruokailu ei kyllä ollut hinnalla pilattu sillä kaksi annosta pihvillä ja ranskalaisilla sekä leivällä, kaksi Eliä ja kolme makkaraleipää maksoivat yhteensä vähän yli 400 ruplaa!

Sitten vielä kävimme viereisessä kaupassa ostamassa myös mukaan tuota Eliä ja "hunajaolutta", jonka jälkeen käännettiin nokka takaisin Pietaria kohti. Noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan jälkeen olimme takaisin Pietarissa ja jäimme pois Ulitsa Dubenko metroasemalla ja siitä sitten metrolla takaisin kämpälle.

Kokonaisuudessan reissu oli onnistunut. Mikäli menee Pietarista käymään Novgorodissa vain päiväksi kannattaa matkaan lähteä aikaisin aamulla, koska katsottavaa on paljon ja matkoihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Pietarista pääsee Novgorodiin myös bussilla ja linja-autolla mutta se vie vielä kauemmin kuin henkilöautolla. Kuulemma myös paluulippu on hyvä varata/ostaa valmiiksi, sillä joskus bussit/linja-autot ovat aivan täynnä. Myöskin setelit kannattaa pieniä Pietarissa pieniksi, sillä meillä oli vaikeuksia pieniä 1000 ruplan seteliä tai ostaa sillä mitään, koska myyjillä ei ollut vaihtorahaa. Vasta viimeisessä ravintolassa se onnistui. Rahat kannattaa myös pitää käteisen muodossa, koska pankkiautomaatteja ei ole yhtä tiheässä kuin Pietarissa.

Alla vielä kuvia reissusta:

Museon parkkinpaikalla oli tori, josta sai matkamuistoja































Museon rakennuksia:





































































Kremliä












































































Kahvilasta ruoka-annoksia

Ja taas tutustuttiin Venäläiseen byrokratiaan

Jeps... Eli maanantain ja tiistain ohjelmassa oli anoa taas viisumi yliopistolta omaan taskuun, jotta päästään jouluksi suomeen ja lisäksi hakea kirjastosta (jota en ole kertaankaan käyttänyt) panttina olevat 700 ruplaa. Tämänhän piti olla aivan helppo homma, kun tästä on kerääntynyt kokemuksia jo parilta edelliseltä kerralta. Eli suunnitelmana oli, että lähdemme 23.12. luentojen jälkeen Suomeen ja palaisimme Venäjälle 27.12 ja lopullisesti taas takaisin Suomeen 7.1.09.

Eli maanantaiksi olin täyttänyt aivan normaalin lomakkeen, jolla viisumin saa itselleen ja johon täytyy saada vaihtareista vastaavan henkilön allekirjoitus. Nimen saaminen onnistui hyvin mutta kun olin menossa viisumitoimistoon, oli siellä tyrmistyttävän pitkä jono odottamassa minua. Silloin päätin, että palataan huomenna asiaan ja hoidan tuon kirjaston asian sitten viisumin hakemisen sijaan. Eli eipä siinä mitään muuta kuin nokialaista toisen eteen ja kirjastoon. Siellä annoin virkailijalle kuitin, jonka sain silloin kun luovutin tuon kyseisen pantin heille. Virkailijan seuraava kysymys oli, että "onko sinulla listaa mukana?" Hetken pöllistyneenä mietin, että mitä listaa ja sitten vieressä oleva vaihtari näytti minulle jotain paperin palasta, jonka minun täytyy noutaa ja mistäpä muualta kuin sieltä VIISUMITOIMISTOSTA!!!! Voi elämän kevät. Silloin päätin lähteä kotiin ja katsoa asiaa uudestaan tiistaina.

Eli tiistaina taas sitten viisutoimistoon. Tällä kertaa jonoa ei ollut kovinkaan paljon ja pääsin aika nopeasti selvittämään asiaani. Selvitin tädille asiani ja suunnitelmani reissujen suhteen. Noh tämäpä ei sitten käynytkään tädille, koska viisumitoimisto on kiinni tammikuun ensimmäisen ja toisen viikon ja näin ollen vissiin rekisteröitymisen kanssa olisi tullut ongelmia (kaikkea en ymmärtänyt, kun tekstiä tuli aikamoisella tempolla). Hetken neuvottelun jälkeen ongelmaan kuitenkin keksittiin lääke ja se oli sellainen, että minun täytyi nyt sitten samalla anoa viisumi itselleni valmiiksi myös 27.12.08-7.1.09 ajalle. Eli taas piti täyttää hakemus, jolla anottiin viisumi itselle ja johon tarvitsi tuon vaihtareista vastaavan allekirjoitus. Eli ei muutakuin lappua täyttämään ja allekirjoitusta hankkimaan.

Samalla otin mukaani myös tuon listan, jota kirjastotäti kyseli edellisenä päivänä. Tuo lista oli mielenkiintoinen, koska siihen tarvitsi yhteensä noin 7 eri henkilön allekirjoitukset (ja käsittääkseni tuo lista oli sitä varten, että he myöntävät viisumin sitten lopullisesti minulle eli käytännössä kun lähdetään vaihdosta pois).

Allekirjoituksien suhteen kävi hyvä tuuri, koska en ole asunut asuntolassa (joita suurin osa allekirjoituksista koski) niin suurimman osan allekirjoituksista pystyi allekirjoittamaan tämä vaihtareista vastaava henkilö, joten ainoastaan kirjastosta tarvitsi hakea 2tai 3 allekirjoitusta. Eli sitten samaisen tädin juttusille kuin edellisenä päivänä. Ja taas sai hakata päätä seinään. Ennenkuin kyseinen täti voi allekirjoittaa lapun ja antaa rahat, täytyi minun hakea allekirjoitus jostain eri huoneesta (taisi olla joku kirjastosta vastaava). Kaiken kukkuraksi hän kirjoitti minulle väärän huoneen numeron mistä allekirjoitus piti hakea, sillä oikea numero olisi ollut 129 mutta hän kirjoitti 120. Tuohonkin kului kivasti aikaa kun selvittelin, että mikä on oikea huone. Noh.. viimein oikea huone löytyi ja siellä oleva nainen alkoi tivaamaan minulta kirjastokorttia. Eihän minulla sitä mukana ollut, enkä kyllä edes tiedä missä se oikeasti on, kun oli niin turha kapistus. Hetken neuvottelun jälkeen hän sitten kuitenkin allekirjoitti lapun ja pääsin takaisin jo tutuksi tulleen kirjastotädin luokse. Hän allekirjoitti lapun jä käski minua odottamaan hetken ja lähti hakemaan rahojani (en kyllä yhtään epäile, että hän olisi hakenut ne sen toisen kirjastotädin luolta :)) Noin kymmenen minuutin päästä hän palasi ja antoi rahat minulle. Sitten pois kävellessäni aloin katsoa, että tässähän on vielä yksi viiva tyhjä. Ajattelin, että enää en kirjastoon palaa asiasta kyselemään vaan kysyn muilta vaihtareilta asiasta. Eli seuraavaksi marssin vaihtareiden asuntolaan kyselemään josko joku tietäisi asiasta jotain. Ja selvisihän se asia sitten lopulta. Vaikki viiva oli tyhjä oli siinä kuitenkin leima ylemmällä viivalla ja se oli sen samaisen kirjastotädin leima, jossa kävin. Onnkesi selvisi vaikka olihan tuossakin hommaa kerrakseen :)

Sitten takaisin viisumitoimistoon listan (jossa oli kasa allekirjoituksia) ja kahden hakemuksen kanssa). Hetken jonottamisen jälkeen pääsin huoneeseen ja täti hetken aikaa katsoi tuota listaa ja totesi, että tästähän puuttui yksi allekirjoitus aivan listan alareunasta:) Hän käski minun mennä viereiseen huoneeseen pyytämään allekirjoitus mutta ovi oli lukossa ja huone pimeä! Noh.. sitten marssin vaihtareista vastaavan toimistoon ja pyysin häntä allekirjoittamaan lapun vielä kerran. Sitten takaisin viisumitoimistoon ja siellä oleva viisumivirkailija päätä pyöritellen hyväksyi lapun :)

Nyt sain siis viisumin kokonaan itselleni ja luulin, että ainoaksi asiaksi jää tuolloin 27. päivä, kun palataan tänne, rekistöityminen yliopistolle. Yllätyin kuitenkin kun viisumitäti oli tehnyt minulle valmiiksi myös rekisteröitymisen tuolle viimeiselle ajanjaksolle venäjälle 27.12.08-7.1.09! En kyllä edes tiennyt, että tuo on mahdollista mutta näemmä on :)

Taas siis vaadittiin hyviä hermoja ja huumorintajua. Lisäksi vahvistui mielessäni sanonta venäjästä, että "mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy"

Arvoitus ratkesi

Tänään olimme kaupungilla joululahjaostoksilla ja silmiin otti seikka, että Nevskillä oli huomattava määrä miliisejä ja omoneja (erikoispoliiseja). Tyttöystäväni kanssa mietimme jo, että onko jossain sattunut jotain vakavampaakin. Kuitenkin ihmisiä oli sen verran liikkeellä, joten päädyimme siihen tulokseen, että voimme jatkaa ostosretkeämme ihan rauhallisin mielin.

Nyt sitten illemmalla tuo arvoitus ratkesikin. Eli kyse oli jostain erimielisten marssista eikä sen vakavammasta. Onneksi. Tässä vielä linkki Ilta-Sanomien sivuilla olevaan uutiseen kyseisestä tapahtumasta.

Lisäksi eilen tuli taas muistutus vaarallisesta katoilta tippuvasta lumesta. Aikaisemmin olen nähnyt, kun yhden ihmisen niskaan tippui lunta noin 5 kerroksisen talon katolta ja silloin ei kyseiselle ihmiselle käynyt mitenkään. Eilen näimme aivan kämppämme vieressä sijaitsevalla kadulla, kun ohikulkevan auton päälle tippui katolta lunta ja jäätä niin suurella voimalla, että tuulilasi meni säpäleiksi. Kuskille ei kuitenkaan käynyt mitenkään. Eli näköjään noita miinoja tulee ihan oikeasti varoa täällä :)

Huomenna pitäisi mennä taas anomaan sitten viisumia Suomen matkaa varten koululta, missä sitä pidetään säilössä. Inhottaa jo ajatuskin siitä jonottamisesta :) Samalla pitäisi vaihtovastaavalle viedä yliopistolta syksyllä saatu Letter Of Confirmation (tai jotain sinne päin), joka hänen pitäisi allekirjoittaa, jotta omassa yliopistossa uskotaan, että olen ollut vaihdossa täällä :) Saapi nähdä miten tuo homma hoituu.

Venäjällä taasen

Eli nyt olisi sitten Suomen reissu tehty ja taas asennoitunut tähän Pietarin vilskeeseen. Oikeastaan tänne Pietariin oli ihan mukavakin palata. Jotenkin se tuntui tutulta ja turvalliselta, varsinkin jos vertaa tunnetta siihen kun ensimmäistä kertaa syksyllä tultiin tänne. Ainoa rassaava tekijä tuossa matkustamisessa on nuo junamatkat. Länsi-Suomesta kestää kaikkineen vaihtoineen ja odotuksineen noin 11 tuntia aikaa, kun on Suomen kodin ovelta Pietarin kodin ovella.

Siis maanantai iltana saavuttiin tänne ja heti tiistaina olikin jo tunteja yliopistolla. Ihmeen hyvin tunnit sujuivat vaikka venäjän harjoitteluun olikin tullut yli viikon tauko. Lisäksi pääsin taas heti tutustumaan venäjän byrokratiaan, koska minun piti heti tuntien jälkeen käydä rekisteröimässä itseni yliopiston kirjoihin. Homma onnistui kyllä yli odotusten ja jonottaa ei tarvinnut kuin 10 minuuttia. Valmiin rekisteröintipaperin olisi saanut noutaa eilen mutta päätin hakea sen vasta tänään.

Myös jouluvalot olivat näemmä tulleet Pietarin kaduille. Varsinkin Nevski Prospekt näyttää todella hienolta valoloisteessa. Saas nähdä vieläkö valot lisääntyvät ennen vuodenvaihdetta :)

Eli näin täällä tänään :)

Terveiset sohjolandiasta!!!!!

Nyt se on sitten tullut tännekin, nimittäin talvi. Vielä vähän aikaa sitten sitä mietti, kun tuli vettä taivaan täydeltä ja maa oli lumeton, että tulisipa kohta lunta. No viime yönä sitä sitten näemmä saatiin ja aamulla kaikki näyttikin oikeen kauniilta. Kuitenkin iltapäivällä kaikki tuo kaunis lumi sitten sulikin epämääräiseksi sohjoksi kaduille ja sitten olikin kiva kävellä siellä sohjon seassa.

Ilmeisesti lunta on tullut niin paljon, että kaupungissa on aurauksien kanssa pitänyt todellista kiirettä. Myös liikenteellä on ollut jotain vaikeuksia ja yksi ihminen jopa kuoli myrskyn takia. Tässä linkki uutiseen http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1619138

Että näin täällä. Vielä ensi viikko vietetään täällä Pietarissa ja sitten maanantaina lähdetään viikoksi Suomeen.

Vapaapäivä

Tänään olisi taas vaihteeksi vapaapäivä. Ei kyllä voi sanoa, että tämä vaihdossaoloaika olisi jotenkin koulun puolesta ollut rankkaa. :) Ainoa virallinen tehtävä tänään on tavata kielikaveri kaupungilla illalla. Huomennakin on sitten vielä koulun puolesta vapaata mutta aamuksi suunnittelin hiukan laskujen maksua. Mikä puolestaan tarkoittaa muutaman kilometrin aamulenkkiä :)

Eilen kävin sitten hakemassa viisumini (joka pitää säilyttää koululla ja anoa sieltä aina tarvittaessa pois) ja törmäsinkin "yllättäen" ongelmiin. Anomuslomakkeeseen olin merkinnyt Suomessa oloajaksi 30.11-9.12 ja asia piti mielestäni olla ihan ok. Tietenkin tämä "luvan" antaja (joka allekirjoittaa anomuksen jotta toinen henkilö voi luovuttaa viisumin) alkoi sanomaan, että liian pitkä aika ja et voi olla noin kauaa, koska menee tunteja liikaa ohi. Siinä vaiheessa teki kyllä mieli sanoa, että kesän kutsujen takia teillä ei oo paljoa sanomista mun lomista. Noh.. tämä henkilö kuitenkin passitti mut juttelemaan opettajalle ja kysymään sen mielipidettä mun pitkään lomaan. Onneksi hänellä ei ollut mitään ongelmia asian suhteen vaan toivotti heti hyvää lomaa! Sitten vain takaisin samaiseen toimistoon kertomaan, että nyt kävin kysymässä luvan ja niinpä tämä henkilö nokkaa nyrpistäen laittoi nimen alle :) Saas nähdä miten joululoman kanssa käy :) Mutta onhan se hyvä, että joku vahtii 23 vuotiasta, joka on vapaaehtoisesti tullut vaihtoon, ettei pinnata tunneilta liikaa :)

Sitten vielä iloisia uutisia! Eli edellisessä postauksessa kirjoittamani kadonneet takit olivat sitten löytyneet seuraavan päivänä saman baarin narikasta, johon ne lauantai yönä jäivätkin. Onneksi!

Sitten vielä lopuksi pari hienoa maisemakuvaa Pietarin keskustasta, jotka nappasin tullessani koulusta kämpälle.

Ikea ja klubireissu

Lauantaista muodostuikin yllättävän kiireinen päivä. Ensiksi aamupäivällä suuntasimme kohti Pietarin toista Ikeaa, joka sijaitsee Pietarin itäpuolella ja sinne on ilmainen bussikuljetus Ломоносовская metroaseman nurkalta.

Lisäksi ostoskeskuksesta löytyy kaksi muuta suurempaa kauppaa/kauppakeskusta. Näihin kahteen muuhun emme sen tarkemmin tutustuneet, koska tuossa Ikeassakin vierähti aikaa ihan kivasti. Koko ostoskeskusten kompleksi oli todella massiivinen ja mitään järkevää kuvaa siitä ei saanut, kun en viitsinyt sateessa lähteä kauemmaksi ottamaan kuvaa :)

Mielestäni tämä Ikea oli hiukan isompi ja ehkä paremmin varusteltu kuin tuo MegaParnaksessa sijaitseva Ikea. Tämä tietenkin on makuasia ja toki päällisin puolin kaikki Ikeat ovat samalanlaisia. Tämä vain jotenkin tuntui isommalta. Syytä en kyllä tiedä :)

Ikeassa kierrellessä siis vierähti enemmän tai vähemmän nopeasti noin 2 tuntia ja kierroksen jälkeen piti tietenkin syödä normi ruotsalaiset lihapullat ja ranskalaisia kyytipojaksi. Hyvää oli! Syömisen jälkeen takaisin aivan täyteen ahdetulla bussilla takaisin samaiselle metroasemalle, josta matka alkoi ja siitä kotiin.

Sitten äkkiä suihkuun ja valmistautumaan iltaa varten, koska suunnitelmissa oli lähteä yhden suomalaisen vaihtarin ja tämän kavereiden kanssa läheiselle klubille. Ensimmäiseksi suuntasimme jälleen vaihtareiden asuntolalle noin puoli 11 aikaan. Virallinen vierailuaika loppuu siellä lauantaina kello 22.00 mutta pienellä neuvottelulla yksi vaihtareista neuvotteli meille vierailuaikaa kello 11 asti.

Eli 11 maissa suuntasimme Tinkoffiin, joka on ravintola/pubi ja sijaitsee Казанская katu 7:ssä. Siellä viihdyimme sitten noin pari tuntia ja sitten suuntasimme samaisessa rakennuksessa sijaitsevaan Sotshiin, joka puolestaan on pelkästään juottola. Baari oli siitä kätevä, että se oli tosi pieni ja siellä soitettiin suhteellisen kummallista musiikkia (ei siis normaalia tanssimusiikkia) mutta paikka oli silti aivan täyteen ahdettu. Kuvamateriaalia ei valitettavasti ole, koska jätin suosiolla pois oman kamerakännykkäni kämpälle miliisien pelossa :)

Noin 2 maissa me ja osa porukasta päätimme lähteä kotia kohti mutta heti narikassa tuli ongelmia, kun porukkamme yhden pariskunnan takit olivat hukkuneet. Sitä sitten loistavalla venäjällä selvittämään ja sovimme narikkamiehen kanssa, että saamme itse mennä etsimään omia takkejamme :) Ei kyllä Suomessa varmaan onnistuisi :) Noh.. kovasta etsinnästä huolimatta ei takkeja löytynyt ja lopulta luovutimme.

Sitten kävelimme Nevskille, josta kalastimme muulle porukalle taksin Moskova hotellille hintaan 500 ruplaa ja itse kävelimme kämpälle, jonne matkaa oli ehkä 500 m. Lopulta noin neljän maissa pääsi nukkumaan.

Eli ihan oli onnistunut viikonloppu ilman tuota takkien katoamista. Huomenna sitten taasen koulun penkille :)

Seikkailua Pietarissa

Tänään lähdin taasen pitkästä aikaa tyttöystäväni mukaan, kun hänen piti toimittaa papereita yhteen yritykseen. Aluksi täytyi matkustaa Gostini Dvorin metroasemalta Moskovskij Vorota metroasemalle ja sen jälkeen oli vielä pieni kävelymatka edessä :) Paikka löytyi kuitenkin helposti ja toimistoonkin pääsi sisälle, kun nappiviidakko ensin selvitettiin. Matkan varrelta sai myöshienoja kuvia.





































Hiukka uutta toimistotilaa myytävänä :)


































Hieno yhdistelmä: Kupolit, Neste ja Nosturit taustalla :)


Mutta nyt sitten viikonlopun viettoon ja palataan ensi viikolla astialle :)

Yllätyksiä

Tänään piti olla aivan normaali koulupäivä ja sitten iltapäivälle olin varannut kandin tekoa. Suunnitelmat kuitenkin muuttiuvat, kun asuntolassa olevat suomalaisvaihtarit olivat lähdössä järjestetylle yrityskäynnille Baltikan tehtaalle http://eng.baltika.ru/ (iso oluttehdas, jos joku ei tiedä).

Eli hiukan ennen tuntien loppumista lähdimme kohti kokoontumispaikkaa, joka oli Parnaksen metroasema. Sieltä sitten oli bussiyhteys tehtaalle. Itse matkasta olisi pitänyt maksaa 60 ruplaa mutta minä en ollut tiennyt koko reissusta mitään ennen tätä päivää, joten en ollut myöskään maksanut mitään. Kaikki meni hyvin tehtaalle asti, kunnes alettiin pitämään nimenhuutoa. Yllättäen nimeäni ei listalta sitten löytynyt. Tästä selvittiin tietenkin sillä, että vedettiin viiva yhden sellaisen henkilön yli, joka oli ilmoittautunut mutta ei jostain syystä ollut mukana ja laitettiin minun nimi tilalle. Venäjällä onnistuu!!:)

Tehdas oli hyvin moderni sisältä ja tuntui kuin olisi suuressa laboratoriossa. Tehtaan alue oli muistaakseni 30 hehtaaria eli kyseessä on siis vähän suurempi yritys. Tutustumiseen kuului kuitenkin ainoastaan pieni kierros kaikkein tärkeimmissä paikoissa, kuten varasto, pullottamo ja paikka, jossa sijaitsee isot säiliöt, joissa oluen valmistusprosessi aloitetaan. Ikävä kyllä kuvata ei saanut, joten kuvamateriaalia ei löydy.

Kierroksen jälkeen meidät ohjattiin huoneseen, johon oli rakennettu baari ja jossa meitä odotti noin 5 pöydällistä olutta ja isot lautaset, jotka olivat täynnä voileipiä. Sen verran juomia oli, ettei oman pöytäme 7 ihmistä ehtinyt noin 45 minuutin kaikkia tyhjentää, joskaan se ei nyt päätarkoitus ollutkaan. :)

Lopuksi vierailun päätteeksi saimme vielä mukaamme pussin, joka sisälsi yrityksen esitteen ja lasisen tuopin. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka!

Hep hep

Eli nyt ois tuo viisumiasia vihdoin viimein kondiksessa! Tänään näin omin silmin minulle tehdyn multiviisumin, jonka kävin tänään hyväksymässä. Eli vanha opiskelijaviisumi (joka oli kertaviisumi) on nyt mitätöity ja voimassa on tuo multiviisumi, jonka avulla saan reissata rajan yli niin monesti kuin haluan 30.1.09 asti.

Mielenkiintoista on, että viisumiani säilytetään yliopiston rekisteröintitoimistossa, josta se pitää sitten anoa omalla erillisellä anomuksella itselleen, kun on lähdössä Pietarin rajojen ulkopuolelle :) Tämän hakemuksen käsittelyaika on 10 päivää. Eli kun nyt olen 30.päivä lähdössä Suomeen niin saan kohta alkaa taas anomaan tuota takaisin itselleni :)

Kokonaisuudessaan tämä viisumioperaatio kesti elokuun alusta tähän saakka, eli noin 3 kk! Ei aika eikä mikään! :) Taas tuli todistetuksi, että Venäjällä ei mikään toimi mutta kaikki järjestyy :)

Tänään oli myös muistaakseni Miliisien päivä ja sen kunniaksi oli Nevskille tuotu alla oleva "tankki", jota sai vapaasti kuvata :)

Tänä viikonloppuna oli vuorossa eläintarhassa käynti (ja ihan vieraana:)). Eläintarha sijaitsee aivan Pietarin ydinkeskustan läheisyydessä ja Pietari Paavalin linnoituksen vieressä. Pääsylipun hinta oli venäläisellä opiskelijakortilla 100 ruplaa ja suomalaisella opiskelijakortilla 250 ruplaa.

Ajankohta oli hiukan liian talvinen, koska muutamia eksoottisempia eläimiä, kuten apinoita ei näkynyt missään. Silti oli paljon katsottavaa ja ihmeteltävää. Alla kuvia ja videonpätkiä eläimistä, joista ehdoton suosikkini oli ilves ja kissa samassa kopissa :) Myöskin tuo Kilpi yhtyeen musiikin tahdissa rokkaava jääkarhu on mielenkiintoinen (musiikki laitettu peittämään omat kommentit, en todellakaan tiedä mikä mielentilahäiriö tuolla karhulla oli :))

Muuten viikonloppu on mennyt blinien ja muun roskaruuan kanssa. Maistoin myös pienen loistavan kielitaitoni takia tulleen väärinkäsityksen takia bliniä mädillä. Voin sanoa, että roskiinhan se meni, eli ei ollut aivan minun juttu :)


















Pietari Paavalin linnoitus aamuauringossa




















Nevajoki

Loma loppuu :)

Heh.. Eli huomenna olisi viimeinen lomapäivä. Täällähän oli maanantai ja tiistai vapaapäiviä, koska tiistaina oli kansallisen yhtenäisyyden päivä tai jotain sinnepäin. Eli perjantaina olisi sitten paluu koulunpenkille (kova 4x45 min):)

Lomapäivät meni aikapitkälle kaupunkia kierrellessä. Tehtiin myös toinen reissu Apraksin Dvorille, josta en kyllä itse saanut ostettua mitään (kuvia alla). Samoin käytiin myös juuri avatussa Zarassa, aika iso paikka. Kauppa on nelikerroksinen, jossa kolmessa ekassa kerroksessa on vaatteita ja ylimmässä sisustustavaraa. Oikeastaan mitään järkevää ei saatu aikaiseksi. :)

Kandin teossa olen päässyt jo paljon eteenpäin. Nyt alakaa olemaan 45 sivua täynnä ja vielä puuttuvat haastattelut sekä niiden analysointi sekä yhteenveto. Eli vielä sellaset 10 sivua jäljellä, joten voiton puolella ollaan! Toivottavasti ohjaaja on keväällä samaa mieltä :)

Toisaalta taasVenäjän opiskelu on nyt parina päivänä tökkinyt hiukan. Jotenkin ei vaan ole jaksanut lukea. Liekö jotain yliannostusta :)

No, joka tapauksessa tämä on lyhyt viikko ja sitten marraskuun lopussa pitääkin tulla käymään taas Suomessa, kun tyttöystävän viisumi on menossa vanhaksi. Toivottavasti saisin nyt tuon oman viisumini ennen sitä valmiiksi.

Sinfoniaa

Jeps...

eli tuli käytyä eilen tuollaisessa sinfonia konsertissa, koska saimme kutsuvieras liput ja konsertti järjestettiin aivan meidän naapurissa. Paikka oli hieno ja siellä oli paljon tauluja yms. Itse konsertti oli järjestetty käsittääkseni pääasiassa suomalaisille ja oli kiva huomata, kuinka paljon suomalaisia oli paikan päälle tullut. Itse en varsinaisesti ole mikään konsertti ihminen ja vaikka konsertti oli kaikin puolin hienoja mahtava oli 2,5 tuntia kuitenkin hiukan liikaa :) Ainakin minulle mutta ehkä vielä tuo Marinski teatteri pitää käydä katsastamssa :) Alla kuva salista.

Taas yksi viikonloppu oli ja meni

Viikonlopun saldona oli illallinen perinteisessä venäläisessä ravintolassa tuutorin ja hänen tyttöystävänsä kanssa sekä jokiristeily pitkin Pietarin kaupunkia halkovia jokia.

Lauantaina olimme siis tuutorin ja hänen tyttöystävän kanssa syömässä perinteisessä venäläisessä ravintolassa noin 10 minuutin metromatkan päässä Nevski Prospektilta. Ruoka oli hyvää ja hintansa arvoista. Samalla oli mukava kysellä tuutorilta kaikkea venäjän tapoihin ja kulttuuriin liittyviä juttuja, joten aika kului kuin siivillä. Ainoa miinus puoli noissa tapaamisissa on, että keskustelu menee aivan liian helposti englannin puolelle. Noh hiljaa hyvä tulee. :)

Sunnuntaina tuli tuo jokiristeily hiukka puun takaa, kun soittelin noin 8 maissa illalla kaverilleni ja hän kutsui meidät kello 9 alkavalle jokiristeilylle. Porukkaan kuului Jyväskylästä Pietariin tutustuvia vaihtareita ympäri eurooppaa. Ryhmä poimi meidät Nevskiltä Gostini Dvorin kulmilta kyytiin ja sitten bussilla kohti laivaa/venettä.

Itse risteily oli hyvä vaikkakin vettä satoi ja oli kylmä tuuli. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu, kun on Pietarissa! Alla kuvia, jotka eivät kuitenkaan todellakaan anna todellista kuvaa siitä valomäärästä mikä kaupungin rannoilla ja silloilla on.

Risteilyn jälkeen porukka meni vielä jatkoille yökerholle ja menimme samalla kyydillä lähemmäksi kämppää, josta sitten apostolin kyydillä loppumatka.

Mielestäni viikonloppu oli todella onnistunut.

Aamulenkkeilyä

Tänä aamuna oli vuorossa laskujen maksua. Maksettavana oli kvardplata, puhelinlasku ja kaasulasku. Mielenkiintoista on, että kvardplata täytyy maksaa pankkiin mutta sähkö- kaasu- ja puhelinlaskut käydään maksamassa omaan toimistoon (voi myös vissiin kyllä maksaa pankkiin mutta ottavat välityspalkkiota).

Tehtävän piti (huom. "piti") olla suht koht helppo mutta ainakin tuo kvardplatan (vuokra, jonka kaupunki perii vedestä, radiosta yms. n 2000 ruplaa/kk) maksu otti suhkoht koville. Aluksi menimme kämpän lähellä sijaitsevaan pankkiin mutta siellä sanottiin, että kassa ei toimi eikä osattu sanoa milloin se mahdollisesti alkaa toimimaan :) Sitten menimme seuraavaan pankkiin, jossa ovessa luki, että aukeaa 9 mutta ovet olivat kyllä lukossa vielä 20 minuuttia yli 9. Noh.. ei muuta kun seuraavalle, joka yllättäen aukesi vasta klo 10 :) Sitten kun olin menossa neljänteen pankkiin, jossa ovet oli yllättäen auki, huomaisin että siellä oli täysi remontti päällä ja en edes vaivautunut kyselemään mitään :) Lopulta viides pankki toden sanoi ja sain maksun onnellisesti maksettua :) Noiden muiden laskijen suhteen homma oli huomattavasti helpompi. Lampsin vain toimistolle ja löin paperit sekä rahat tiskiin ja sain kuitit sekä vaihtorahat takaisin. Lujille tuo otti mutta onpahan nyt tältä kuulta maksut hoidettu!

Nyt voikin sitten täysipainoisesti keskittyä tuohon suihkuongelmaan :)

Nam ja Blääh

Tästä viikonlopusta on löytynyt niin positiivista kuin myös negatiivista.

Ensin positiiviset. Eilen käytiin kiertelemässä hiukan kaupunkia ja toreja sekä samalla maistettiin paljon maistettua шаверма nimistä ruokaa. Eli kyseessä on rullakebabin tapainen ruoka, joka on täytetty kebabin sijasta kanalla. Mielestäni herkullista vaikka ei nyt ihan rullakebabille vertoja vedäkään. Noh.. ei hintakaan päätä huimaa 65 ruplaa ja tupla 80 ruplaa :)

Sitten vegatiiviset. Vettä on satanut koko prkl viikon. Aina kun menee pihalle niin saa ottaa sateenvarjon mukaan. Loppujen lopuksi siitäkään ei ole apua kun tuuli riepottelee sitä ja ainakin minulta loppuu huumorintaju, joten yleensä käärin sen sitten kiltisti kasaan ja jatkan tarpomista sateessa ilman varjoa. Lisäksi suihkuhuoneessa oleva pömpeli, jolla vesi lämmitetään, sanoi työehtosopimuksen irti. Saas nähdä millainen soppa tostaki syntyy :) Toivottavasti saadaan pikapuoliin se kuntoon. Ei paljoa kiinnostais kylmässä suihkussa käydä.

Että näin.

Metro...

Huh huh... Olipa tungosta. :) Tänään lähdin illalla 6 maissa hakemaan tyttöystävääni töistä ja tarkoituksena oli mennä käymään Prismassa ruokaostoksilla. Kun lähdin kämpältä niin vettä tuli kaatamalla ja päätinkin sitten turvautua metroon. Ensimmäiselle asemalle mennessäni huomasin, että se oli suljettu ja sinne ei päässyt. Näin ollen kävelin seuraavalle asemalle ja heti kun pääsin laskeutumaan ensimmäiset portaat alas niin tuli järkyttävä ihmismassa eteen.

Noh asetuin sitten jonon/massan perälle ja odottamaan, että pääsisin noin 50 metrin päässä oleville liukuportaille ja laskeutumaan itse metroon. Kun olin jonotellut noin 10 minuuttia olin edennyt noin puolet kyseisestä matkasta! Kävi jo mielessä lähteä pois mutta kun käännyin taakseni katsomaan ihmismassaa, totesin takaisin menemisen olevan sula mahdottomuus. Ihmisiä tunki joka puolelta ohi ja osa tuli takaisin päin, kaikki oli yhtä sekamelskaa.

En ole ikinä nähnyt noin paljoa ihmisiä samassa paikassa. Välillä meinasi iskeä jo jonkinmuotoinen pakokauhu vaikkei minulla sellaiseen olekaan taipumusta. Mielestäni jonottaessani henkiläkunta kuulutti myös, että lippuja ei enää myydä, joten jo siitä voi päätellä että väkeä oli paljon liikkeellä. Pitää kyllä seuraavalla kerralla miettiä kahdesti mihin nokkansa työntää sillä normaalisti noin puolen tunnin matkaan kului nyt yli tunti.

Itse ruokaostokset sujuivat hyvin ja käsiin tarttui suomalaista makkaraa! Nam!

Ладожский вокзал

Sunnuntaina käytiin sitten pyörähtämässä Laatokan asemalla. Eli tuo on juna-asema, jossa Tolstoi juna pysähtyy matkallaan Suomesta Moskovaan. Asema oli suhteellisen massiivinen ja mielestäni nykyaikainen. Alla kuvia.

Muuten viikko on tähän asti mennyt lähinnä kandin ja koulun markeissä, joten mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Myöskään mun VIISUMI asia ei oo menny eteen- eikä taaksepäin. :)

Klubbailua

Jep... Eli eilinen sää ei millään muotoa suosinut jokiristeilyä tai eläintarhareissua. Näinpä päätimme mennä suomalaisten vaihtarien asunnolle ja lähteä sieltä sitten Metro nimiseen yökerhoon/klubiin (http://www.metroclub.ru/).

Asuntolalle saavuimme vähän ennen 9 illalla. Olimme ottaneet passit mukaan, koska alhaalla olevalle vartijalle pitää jättää jonkinnäköiset henkilöllisyystodistukset ennenkuin sisälle pääsee. Ensimmäiseksi vartija alkoi paapattamaan että, ettekö tiedä ettei tähän aikaan saa enää tulla mutta otti silti passit kiltisti vastaan ja päästi meidät sisään. Vierailuaikaa oli kello 22 saakka. Kävi kuitenkin niin, että viivyimme asuntolalla sitten 23 asti ja lähdimme hakemaan passeja takaisin. Sitten vartija innostui paasaamaan, että näin myöhään ei saa olla jne jne... Tilanteesta selvisi hyvin, kun oli sen oloinen että ei ymmärrä mitään ja pyyteli anteeksi :) Noh.. passit saatiin ja päästiin lähtemään kohti klubia.

Asunnolta käveltiin sitten ploshad sennajalle, josta metrolla noin parinkilometrin päähän Moskovan rautatieasemasta ja sitten kävellen noin 15 minuuttia. Perille pääsimme vähän puolen yön jälkeen ja mitään jonoja sisälle ei ollut. Liput maksoivat 420 ruplaa per naamari.

Klubiin sisällemeno oli hiukan poikkeava verrrattuna suomalaisiin yökerhoihin. Aluksi oli ulko-ovella portsari, joka päästi aina kerralla sopivan määrän ihmisiä sisälle (papereita ei kysytty). Tämän jälkeen joutui turvatarkastukseen, jossa ilmeisesti tarkoituksena oli katsoa ettei sisälle tuode mitään aseita yms. Ainakin kaikki tarkut yms. käytiin läpi. Sitten leima käteen joka muuten oli merkki siitä, että oli täysi-ikäinen. Tämän jälkeen ostamaan luukulta sisäänpääsylippu. Samalla sai kuusi lippua, joilla sai aina yhdellä lipulla ilmaisen pepsin :) Lipunoston jäkeen sitten viemään takit narikkaan. Narikkakin oli mielenkiintoinen sillä sateenvarjoa ei voinut jättää takin kanssa samaan narikkaan vaan se piti viedä laukuille ja muille irtotavaroille tarkoitettuun omaan narikkaan :) Tämän jälkeen päästiin tutustumaan itse klubiin :)

Klubi oli vissiin 4-5 kerroksinen mutta tällä kertaa avoinna oli ainoastaan 3 ensimmäistä kerrosta. Jokainen kerros oli jaettu niin, että niissä oli yleensä kolme huonetta. Yhdessä tanssittiin, toisessa oli baari ja kolmannessa yleensä pöytiä. Jokaisessa kerroksessa soi erityyppistä musiikkia. Eli klubin koko ja musiikkitarjonta oli laajaa.

Klubi oli sinänsä ihan mukava mutta emme tyttökaverini kanssa viihtyneet siellä kuin puoli 2 asti (klubihan on auki aamukuuteen). Päätimme lähteä käpsyttelemään kotia kohti. Matkalla poikkesimme vielä mäkkärissä hampurilaiselle. Kämpällä olimme noin puoli neljän maissa. Eli matkaan meni noin 2,5 tuntia. Matkaa klubilta kämpälle on noin 3-4 kilometriä :)

Eli kokonaisuutena reissu oli ihan onnistunut mutta jotenkin tuo klubi ei oikein sytyttänyt. Ilmeisesti odotin jotain todella massiivista ja suomesta poikkeavaa. Todellisuudessa klubi oli ähes samanlainen kuin suomessa, ainoastaan on auki kauemman ja tietenkin isompi mutta ei mitenkään ihmeellinen. Silti mieleni tekee vielä käydä katsastamassa ainakin paikallinen Revolution, josta puhutaan täällä paljon.

Tänäänehkä vielä kiertelemään jotain kauppoja/toreja. Hirveästi ei varmaan mitään tehdä, koska tuutorinikin perui tapaamisen koska oli tullut kipeäksi tai sitten oli krapula :)

Ja taas on viikko mennyt

Aika menee tosi nopeaa. Vastahan äsken oli sunnuntai-ilta ja päivitttelin, että taas alkaa arki mutta nyt onkin jo perjantaija viikonloppu edessä.

Viikonlopuksi ollaan suunniteltu jokiristeilyä, eläintarhaa, tapaaminen tuutorin kanssa ja lisäksi puhuin äsken suomalaisen vaihtarin kanssa, että voisi käydä jollain klubillakin. Saapi nähdä miten tuon klubin kanssa käy. Mahdollisesti sinne, mikäli huomenna on huono keli ja jokiristeily ei houkuta. Aika näyttää.

Kandiakin olen saanut ihan hyvin väännettyä kasaan ja sivujakin on kertynyt yli 20. Jess!!! Toivottavasti saisi sen pikkuhiljaa väännettyä loppuun asti niin jää sitten enemmän vapaa-aikaa kierrellä ympäri kaupunkia. :)

Äsken loppuivat venäjän tunnit tältä päivältä, jotka piti sijainen. Tämä sijainen ei puhunut lainkaan englantia vaan kaikki opetus tapahtui venäjäksi. Samalla huomasin itsekkin, että tässähän oppii tosi hyvin. Taidankin heti ensi viikolla vaihtaa ryhmää vähän haastavampaan, jotta saa harjaannuttaa vähän enemmän tuota venäjän kuuntelupuoltakin. Nykyisessä ryhmässä, kun pääopetuskieli on englanti.

Mutta hyvää viikonloppua ja päivitellään sitten taas ensi viikolla viikonlopun kuulumiset!

Venäjän opiskelua

Nyt alkaa pikkuhiljaa taas tuntua, että alkaa muistamaan taas tuon venäjänkielen niinkuin ennen. Aluksi se tuntui todella vaikealta ja tuntui, että on unohtanut kaiken. Varsinkin sanojen kanssa on ollut huomattavia muistivaikeuksia :) Pikkuhiljaa on sanavarasto taas alkanut kasvaa, kunhan vaan jaksaisi kerrata sanoja vanhoista koulukirjoista.

Eilen olin tapaamassa tuutoriani kaupungilla. Mielestäni tämä on oiva tilaisuus saada kaveriksi joku, jolle puhua venäjää, varsinkin kun emme asu koulun asuntolassa. Kahdestaan kuitenkin vähemmän tulee tuota venäjää puhuttua:). Ensimmäinen tapaaminen näköjään kuitenkin lipsahti hiukan englannin puolelle mutta sovimme, että lisäämme kokoajan venäjän määrää keskusteluissa. Ainakin hän on innokas opettaja.

Opiskelu koulussa jäi eilen väliin kun opettaja oli sairastunut. Luonnollisesti tämä ilmoitettiin vasta kun odottelimme muun luokan kanssa opettajaa. Eli yllärivapaapäivä.

Saapa nähdä mitä keksisimme viikonlopuksi. Ainakin alustavasti sovimme tuutorini kanssa, että sunnuntaina menisimme käymään jossakin. Lauantaiksikin olisi myös kiva keksiä jotain ohjelmaa.

Viikon yhteenveto

Eli olisi aika vetää mennyt viikko yhteen. Viikko meni tosi nopeaa, koska koulu ja kandi on vienyt kaiken ajan. Niinpä myös blogin kirjoittelu on vähän jäänyt. No pitää yrittää korjata tilanne. Viikon kohokohtia on ollut pitkään kestänyt rekisteröityminen (joka on vieläkin kesken) sekä lauantain reissu Planeta Neptunukseen ja Park Popediin ja käynti Karusel ostoskeskuksessa. Lisäksi olimme viikolla todistamassa/näkemässä, kun yksi jalankulkija oli jäänyt auton alle. Onneksi ei kuitenkaan ollut mummolta henki lähtenyt. Muistutti kivasti tästä liikenteen vaarallisuudesta, koska sille on jotenkin jo päässyt sokeutumaan ja tullut vähän liian rohkeaksi.

Rekisteröitymisestä sen verran, että itse rekisteröinti on kyllä käsittääkseni saatu tehtyä. Ainakin sain sellaisen lapun, jossa on rekisteröitymispaikka ja koulun leima. Nyt sitten ongelmaksi näköjään muodostui tuo pakollinen HIV testi, jota tarvitaan siihen kun normaali opiskelijaviisumi vaihdetaan multiviisumiksi (eli voi rajattomia kertoja käydä rajan ulkopuolella).

Eli kun suomalainen vaihto-opiskelija tulee tänne opiskelemaan tarvitsee hänen käydä HIV testissä ja testi pitää olla otettu enintään 3 kk aikaisemmin. Näin ennen vaihtoa teinkin ja toin tuon saman testin myös tädeille täällä yliopistolla. Nyt he sitten keksivätkin, että jos testi on tehty suomessa, on se voimassa ainoastaan vain kuukauden, jos taas testi on tehty täällä Pietarissa on se tuon 3 kk voimassa. He kuitenkin ottivat tuon minun vanhan testin ja lupasivat tarkistaa käykö se vielä. Asiahan olisi ratkennut tietenkin myös niin, että olisin käynyt täällä uudestaan testissä mutta koska tuo kuukaudenkin määräaika meni heidän omien sekoilujen takia umpeen niin ajattelin, että saavatpa nyt vähän itsekin hommia. Katsotaan kuinka käy ja saanko koskaan tuota multiviisumia. Lupasivat soitella sitten kun tietävät asiasta. :)

Sitten itse tuo viikonlopun reissu. Mielestäni ihan käymisen arvoinen paikka. Paljon erilaisia fisuja ja niitä pääsee näkemään aivan lähietäisyydeltä. Ja jos ei usko minua voi asian tarkistaa tyttöystävän blogista. Hänellä on asiasta omakohtaisia kokemuksia :).Lisäksi samassa rakennuksessa on suhteellisen suuri ostoskeskus, jossa on paljon nähtävää.

Park Popedi puolestaan on suhteellisen suuri puisto. Puistossa on paljon erilaisia lampia ja sieltä löytyy myös huvipuisto. Huvipuisto on ikävä kyllä tarkoitettu lähinnä lapsille ja aikuisille siellä ei juurikaan nähtävää ollut. joskin lapsenmielisille oli :)

Myös tuo Karusel ostoskeskus on ihan käymisen arvoinen paikka. Paljon tavaraa ja aika halvoin hinnoin.

Itse puistosta ja Planeta Neptunuksesta kuvia alla:








Erota kuvasta kala. Vinkki! En tarkoita tuota mustaa vasemmassa yläkulmassa vaan kala sijaitsee suurin piirtein keskellä kuvaa















Keskus ulkoapäin
















Ostoskeskusta















Gala :)














Noista näkyi läpi.












Maisemia keskuksen ikkunasta



















Park Popedi



















































Huvipuiston sisäänkäynti

Viikonloppu

Viikonloppu meni pääasiassa leffoja katsoessa ja nukkuessa. Jotenkin tuon Suomen reissu veti voimat pois. Perjantaina vuokraemäntämme kävi asunnolla ja selvitti vähän käytännön juttuja. Itse hän asuu Ruotsissa, joten tuskin kovin montaa kertaa häntä näemme. Ihan mukava tyyppi hän kuitenkin oli ja puhui hyvää englantia ja ruotsia. Lauantaina sitten kävimme noin 20 minuutin metromatkan päässä sijaitsevassa Grand Canyonissa ja se on siis suuri ostoskeskus. Iloksemme löysimme sieltä halvan hypermarketin. Noin 20 eurolla sai kaksi ruokakassillista ruokaa ja juomaa eli ei järin kallista. Esimerkiksi tämän marketin oma limsa (2 litraa) maksoi 17 ruplaa eli noin 50 senttiä. Alla kuvia:

Pietarissa takaisin

Nyt siis on Suomen reissu takana ja opiskelijaviisumi takataskussa. Eilen saavuttiin takaisin tänne Pietariin paikallista aikaa 22.41 Suomen asemalle. Siitä tultiin sitten metrolla kaupunkiin ja loppumatka kämpälle kävellen. Itse matka oli melkoista junien vaihtoa ja linja-autoilua, koska viisumi piti hakea Lappeenrannasta viidelta iltapäivällä. Onneksi ehdittiin kaikkiin kyyteihin ja päästiin ajoissa perille. Heti tänään olisi koulua 11-14 :)

Viikonlopuksi ei olla ehditty suunnittelemaan mitään ihmeellisyyksiä mutta eiköhän sitä jotain tekemistä löydy :) Päivittelen taas, kun jotain tapahtuukin.

Muutoksia suunnitelmiin

Tarkoituksenamme oli siis käväistä tuolla Marata Ulitsalla sijaitsevalla Planeta Neptunuksella mutta lähtiessämme muutimmekin mielemme ja lähdettiin sitten kohti Heinätoria (шенная площадь). Odotin torilta paljon, koska olin kuullut Suomessakin puhuttavan siitä. Todellisuus oli kuitenkin tarua ihmeellisempää, kun pääsimme perille. Olihan siellä toki kaikennäköisiä kojuja ja paljon shoppailtavaa mutta minuun se ei jostain syystä iskenyt. Noh... tulipahan tuokin koettua. Ehkä seuraavaksi pääsemme sitten sinne Planeta Neptunukseen:)

Huomenna (tai oikeastaan tänään :)) pitäisi lähteä aamulla 7.17 Repinillä takaisin kotisuomea kohti ja viisumia uusimaan. Uuden viisumin pitäisi saada sitten ensi viikon torstaina, jolloin on myös paluumatka (toivottavasti tulee ajallaan).

Tuo junalipun osto oli muuten mielenkiintoinen operaatio. Suomen asemalla on heti sisäänkäynnin luona aivan normaaleja kassoja, joista voisi kuvitella lippunsa ostettavan. No, kun menimme luukulle ja minä ontuvalla venäjällä yritin suomeen lippuja tilata, niin ei muuta tapahtunut kuin että täti tuli hyvin miettivän näköiseksi ja oli alahuuli pitkällä. Eivät siis tunteneet käsitettä suomi ja tikkurila:) Joko minä olin siis epäselvä tai he eivät tajunneet mistään mitään. Noh ehkä vähän kumpaakin :) Viimein sitten kolmas täti osasi neuvoa paikan mistä liput oikeasti ostetaan. Paikka oli pääovelta katsottuna aivan toisessa päässä rakennusta ja siellä oli oma kassa ulkomaalaisia varten. Täällä onnistui liput tilata jopa minun ontuvalla venäjällä :) Kauan sai kuitenkin paikkaa metsästää :)

Tähän mennessä kuva venäjästä on ollut todella myönteinen. Kieltä oppii koko ajan lisää ja alkaa tuntua jo siltä että kaupunkikin tulee tutuksi. Toki Suomea ja sen oloja aina välillä kaipaa. Ainakin nyt aion nauttia täysin siemauksin tv:stä, saunasta, kahvista, makkarasta ja hiljaisuudesta :)

Eli eipä muuta kuin viimeistään ensi viikolla palaan asiaan mikäli muuta raportoitavaa ei matkan varrella ilmaannu :)

до свидания!!!!

Arkista aherrusta

Nyt ois aika laittaa taas vähän päivityksiä. Eli elämä täällä Pietarissa on pikkuhiljaa alkanut normalisoitumaan. Enää ei niin hirveästi ihmetytä massiiviset rakennukset, metro, hienot kaupat yms. Silti täällä tuntuu kuitenkin vallitsevan aivan oma maailmansa, johon haluaa tutustua enemmän.

Kuten jo edellä mainitsin, koulu on jo alkanut ja samalla venäjänkielen opiskelu. Olenpa jo muutamaan otteeseen sitä kaupassakin käyttänyt. Harmittaa, koska olen todella huono käyttämään kieltä, kun en sitä kunnolla osaa vaikka tiedän että puhuminen on ainoa tapa oppia sitä. :) Kielenopetus on mielestäni koulussa hyvää. Ainakin omalle kohdalleni sattui hyvä opettaja. Opetuskielenä on mahdollisimman pitkälle venäjä mutta opettaja puhuu aivan loistavaa englantia ja näin myös kielioppiasiat tulee paremmin selväksi. Silti kursseissa helpoimman tason ja vaativamman tason kuilu on suuri. Itselleni tämä nykyinen helpoin taso tuntuu lähinnä ainakin aluksi asioiden kertaamiselta ja seuraava on aivan liian vaikea. Nyt kuulinkin, että yliopisto on perustanut tähän väliinkin jonkin ryhmän mutta taidan silti pysyä tässä nykyisessä juuri tuon opettajan takia. En uskalla ottaa sitä riskiä, että tuossa väliryhmässä onkin huono opettaja ja en opi sen takia mitään. :)

Samalla on myös kandidaatin tutkielman vääntäminen alkanut. Päätin vetää tuon kandin suhteen vähän ekstreme tyylillä ja tehdä siitä raakaversion täällä Pietarissa ja hienosäädän sen sitten Suomessa. Maanantaina kävinkin kanditapaamisessa yrityksessä jolle tämän työn teen. Tapaaminen sujui ihan hyvin ja nyt onkin ongelmana saada kaikki kirjat. Nimittäin tämä FINECin kirjasto osoittautui "vähän" vaatimattomammaksi kuin Vaasan Tritonia. Täällä mennään lapun kanssa, johon on kirjoitettu haluamansa kirjojen nimet, kirjastotädin luo ja tämä sitten noutaa ne. Eli ei todellakaan ole käytössä mitään hienostuneita tietoteknisiä hakutoimintoja. Noh.. täytyy siis lainata kirjat suomesta ja maksaaa kiltisti sakkomaksut myöhästymisistä.

Tylsää täällä ei kuitenkaan ole vielä päässyt olemaan. Yksikin ilta luimme tyttöystäväni kanssa kirjoja ja valot alkoivat kämpässämme yhtäkkiä vilkkumaan. Vitsailinkin jo tyttöystävälleni, että varmasti teloittavat jonkun jossakin. Sitten vähän ajan kuluttua sähköt katkesivatkin kokonaan. Hetken kuluttua huomasimme, että pihassa oli paloauto ja palomiehiä. Äkkiä siis pihalle ja katsomaan mistä kyse. Kysäisimme yhdeltä mieheltä englanniksi ja hän osoitti talomme seinää ja sanoi, että "fire" eli tulipalo. Jostakin syystä johdot olivat talon seinässä joutuneet oikosulkuun ja syttyneet palamaan. Noh.. ei tässä mitään. Palomiehet nohevina katseloivat hetken tilannetta (tulta ei enää näkynyt) ja sitten tulikin yksi palomies vesisangon kanssa. Siis vesisangon!!!!! Ei muuta kuin johtojen viereen seisomaan ja sangollinen vettä johtojen päälle... Että näin.. Itse olisin kyllä toiminut hiukka erilailla. Sähköt kuitenkin tulivat loppujen lopuksi aika nopeasti takaisin (noin 3-4 tuntia). Itse arvelin, että saattaapi kestää ainakin pari päivää :)

Tänään olikin sitten vuorossa Ikean reissu. Pietarissahan on kaksi Ikeaa. Meidän reissumme suuntautui mielestäni uudemmalle Parnasin alueella (n. 30 km Pitarin keskustasta) sijaitsevaan Ikeaan. Matka taittui ensimmäiset 20-25 km metrolla ja viimeiset n. 5 km bussilla, joka on ilmainen Ikeaan matkaaville. Itse kauppa oli suuressa ostoskeskuksessa, jossa oli myös kaksi muuta suurempaa kauppaa. Itse Ikeaan petyin hiukan, koska kuvittelin sen olevan jotain todella suurta. Se oli kuitenkin aivan samankokoinen kuin Suomen vastaava. Ruoka kuitenkin oli hyvää vaikkakaan ei kovin halpaa. Saaliiksi jäi muutamia pyyhkeitä ja taulujen kehyksiä sekä pari pöytää. Huomenna olisi vuorossa Planeta Neptunus Marata ulitsalla. Alla kuvia Ikean reissulta:



Massiivisia asuinrakennuksia matkan varrelta

































RUOKAA!!!!

















Itse IKEAA